Biisivihaamo: Huonon musiikin tammikuu - osa 1

Päivä 1. Aloitetaan Haloo Helsingistä, joka on ollut viimeaikoina erityinen inhokki. Pitkään meni, ennen kuin keksin, mikä tässä oikein ärsyttää. Koko bändin tuotannon ja esiintymisen läpäisee semmoinen väkinäinen positiivisuus ja todella teennäinen "onksteilhyvämeininkijee!"-fiilis. Tarvitseeko olla niin hemmetin pirtsakka ja reipas kaiken aikaa? 

Huuda-kappaleessa on vielä jotain ekstraa normaalin Helsinki ärsyttävyyden lisäksi. Pääriffi tuo mieleen "I love rock'n'roll"-biisin, joka on jo itsessään todella raastava veisu. Kappaleessa on täysin käsittämätön rap-osuus, jonka nolous on korvia huimaava.

Kaikkein eniten biisissä harmittavat lyriikat. "Joraan niitä biisejä, joista saan kiksejä". Tuli vähän paha mieli ihan vaan tuon lauseen kirjoittamisesta. Hienosti yhteen lauseeseen heitetty kaksi sanaa, jotka kuuluisivat kiellettyjen sanojen listalle. Hyvin eräältä facebook-kaverilta bongattu tämä älyttömyys: "Mä herään aamuviideltä, otan vihreän teekupin liedeltä." Mi. Tä.

Päivä 2. Myönnän olleeni itsekin aikoinaan melkoinen hevipetteri, mutta en ainakaan omien muistikuvien mukaan ole koskaan lähtenyt tuohon "hevi on paskimmillaankin parasta"-touhuun. Sillä hevihän on paskimmillaan aika paskaa.

Siitä osoituksena on Avenged Sevenfold, joka kuuluu niihin yhtyeisiin joiden soidessa vaihdan poikkeuksetta radiokanavaa. Bändin musiikki kuulostaa siltä, että he olisivat jostain löytäneet Panteran ja Metallican liian huonoina hylkäämät biisinaihioit ja luoneet siitä uran. 

Tätä biisiä kuunnellessani intron kohdalla ajattelin, että tämähän kuulostaa ihan oukkikselta, mutta säkeistössä pärähti käyntiin tuttu ankeus. Video oli tosin hilpeän perinteinen metallimusiikkivideo. Myönnän, että A7X:lta (niin kuin nuoriso ilmeisesti asian ilmaisee) löytyy huonompiakin biisejä, mutta tämä on valintani ihan kertsin viimeisen rivin takia, jonka kuullessa on vaikea olla irvistämättä. "But you're fucking nightmare". Hevii shittii.

Päivä 3. Tiukka valinta tämän ja My Heart Will Go Onin välillä, joka on pääsyyllinen siihen, etten ole suostunut Titanicia katsomaan vieläkään.

Olemme Vaimoni kanssa viime aikoina pohtineet, mitä saattaisi mahdollisesti löytyä omasta henkilökohtaisesta helvetistä. En ole täysin varma, mutta luulen, että siellä soi tämän kappaleen kertsi loppumattomalla kasetilla. "Cause I'm your LEIDEEEEEEEEEEEEEE" saa aina sulkemaan silmät, puremaan hampaat tiukasti yhteen ja toivomaan, että olisi jossain mukavammassa paikassa - esim. hammaslääkärissä. Dionin vibraatto viiltää sielua ja korvia.

Masokisti esittäytyy

Vuosikaudet olen ollut populäärikulttuurin eri osastojen suurkuluttaja. Kaikkein mieluiten kulutan aikaani kirjojen, sarjakuvien, elokuvien, tv-sarjojen, musiikin ja eri näköisten pelien seurassa. Jos en ole näiden äärillä, niin todennäköisesti ajatuksissani syväluotaan jotain näihin liittyvää, kuten mitkä kaikki supersankarit ovat saaneet voimansa jostain onnettomuudesta.

Olen huomannut viime aikoina jostain syystä hakeutuvani kuitenkin myös sellaisten tuotteiden ääreen, jotka saavat minussa aikaan raivon pirskahduksia. Jokin vetää minua katsomaan elokuvia, jotka razziet sivuuttavat liian huonoina. Jostain syystä tulee kuunneltua musiikkia, jota USA on todennäköisesti jossain vaiheessa käyttänyt terroristiehdokkaiden kuulustelemisessa. 

Luulen syynä olevan sen, että ihmisen valittamisen määrä on vakio. Paljon mieluummin valitan jostain näennäisen tyhjänpäiväisestä, kuin oikeista asioista. Koska vaimoni ei jaksa loppumattomiin kuunnella syväanalyysejani jonkin elokuvan huonouden yksityiskohdista, päätin perustaa tämän blogin.

Oikeasti idea läksi tammikuussa 2015 itselleni antamasta facebook-haasteesta. Jutun juonena oli, että kuukauden ajan joka päivä avauduin jostain minua ärsyttävästä biisistä. Tähän se on minut nyt johtanut. Näitä avautumisia plus muita biisiraivoamisia julkaistaan blogissa Biisivihaamo-otsakkeen alla. Musiikin lisäksi aion jatkossa horista ensisijaisesti peleistä ja elokuvista. Silloin tällöin saattaa tulla asiaa myös asioista joista pidän. Kuvassa käsissäni hyväilemä leffa ei välttämättä kuulu siihen kategoriaan.

                                              "I love you Steve. Let's be friends forever"