Tänään on syntymäpäiväni. Tänään on jouluvappujuhannus. Tänään on kiinalainen uusi vuosi ja kaikki edelliset käärittynä yhteen. Tänään on Age of Ultronin ensi-ilta. Sitä ennen lyhyt sananen viimeisimmästä Marvel-pätkästä ja sehän on suurelle yleisölle tuntemattomampaan sarjakuvaan perustuva Guardians of the Galaxy. Itsellenihän galaksin vartijat olivat tietysti tuttuja jo etukäteen, koska olen hirmuinen asiantuntija ja muutenkin melkoisen kova jätkä.
Itse asiassa Guardianseja olin lukenut ennen elokuvan näkemistä enemmän kuin mitään muuta MCU:n lähdemateriaalia. GotG oli ensimmäinen Marvel-leffa, jota kohtaan minulla oli odotuksia ja ennakkokäsityksiä siitä, minkälaisia tiettyjen hahmojen ja asioiden tulisi olla.
Monia asioita olikin muutettu. Esimerkiksi nimikkohahmojen taustatarinat ja persoonallisuudetkin poikkeavat elokuvassa jopa mainittavissa määrin siitä, mitä ne sarjakuvissa ovat. Esim. Draxin hahmosta on pudotettu pois se mielenkiintoinen aspekti, että hänet on vartavasten luotu tuhoamaan Thanos - hän ei ollut pelkkä kostoa etsivä autisti. Elokuvassa hän ei edes ole Thanosin perässä, vaan Ronanin. Ronan ei ole sarjakuvissa pahis. Ainakaan kaiken aikaa.
(Ennen kuin kukaan pahastuu autismikommentista, niin lukekaa tämä. Ihanaa. http://uproxx.com/prowrestling/2014/09/batista-drax-the-destroyer-as-autism-hero/)
Olin kuitenkin ennen elokuvan näkemistä, että en valita mistään muutetusta asiasta, kunhan Groot sanoo edelleen pelkästään "I am Groot". Jos näin olisi asioiden laita, olisin tyytyväinen. Olin tyytyväinen. Vin Diesel sopi myös erinomaisesti näitä sanoja hokemaan. Ehkä jatkossakin hänen kannattaisi hakeutua vähädialogisiin rooleihin. Muutenkin Groot oli toteutettu erinomaisesti.
Ei hirveästi pystynyt itkemään (vaikka yritin) muutosten vuoksi, kun elokuva oli niin erinomainen. Se on elokuva, jota katsoessa tulee hyvä mieli. Lähestulkoon kaikki muutokset toimivat elokuvan eduksi. Vaikka otin Draxin esille, niin hahmoon tehdyt muutokset sopivat elokuvan kevyempään sävyyn.
Hahmot olivat muutenkin elokuvan vahvuus, vaikka ensimmäistä kertaa GotG:stä kuullessani ajattelin, että onpas varmaan typerä elokuva tulossa: puhuvia puita ja pesukarhuja hahmona! Peter Quillin (aka Star-Lord) hylkiöporukka kuitenkin kannattelee leffaa sekä huumorillaan että toiminnallaan. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että vaikka elokuvan huumori on pääosin hauskaa, niin muutama vitsi menee hieman kiusallisesti ohi maalin. Esimerkkinä Rocket Raccoonin (upea nimi hahmolla) esittelevä kohtaus, jossa hän kommentoi ohikulkevia Xandorin asukkaita on melko lailla eh. "Tuo lapsi näyttä tyhmältä, hah hah!". Eh.
Eräs siisteimmistä asioista on, että Thanos saa ensimmäistä kertaa kunnolla ruutuaikaa. Tai kunnolla ja kunnolla, mutta edes vähän. Tietämättömille kerrottakoon, että Thanos on Marvelin universumin ikävimpiä pahiksia - hän rakastaa Kuolemaa. Kirjaimellisesti. Hän yrittää jatkuvasti liehitellä kuoleman ruummillistumaa ja se tapahtuu useimmiten tappamalla valtavia määriä entiteettejä. Odotan kovin, että hänet päästetään tulevissa GotG ja Avengers-leffoissa kunnolla vauhtiin.
Loppuun on kuitenkin eräästä muutoksesta valitettava. Nova Corpsit ovat sarjakuvissa supervoimainen, intergalaktinen poliisivoima. Jokainen heistä osaa lentää ja ampua gravimetrisiä säteitä käsistään! Tai jotain vastaavaa! PIU PIU! Elokuvassa he ovat vain Xandorin sotilasjoukot ilman supervoimia. Buu.
Näin on jälleen kerrattu kymmenen (10) kappaletta (kpl) Marvel-leffoja. Mukavaa oli. Vielä pari tuntia leffan alkuun. Jonkinlaista lyhyttä arviota todennäköisesti seuraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti