"On koju pieni, jossa mies myy halpaa makkaraa
Ja ilmaiseksi lapset ketsuppia saa."
Jormas: Rööperiin
Oikein ketsuppia ilmaiseksi! Mikä olisikaan lapsille enemmän mieleen kuin ilmainen ketsuppi! Siinä olisikin, jos nykyään jollain grillikiskalla mainostettaisiin, että "ketsuppi on ilmaista". Olisi varmaan huikea myyntivaltti. Näen jo sieluni silmin ne satametriset jonot. Jäisivät ilmaiset ämpärit kakkoseksi.
Jos joku haluaa tulla pätemään, että 1800-luvulla Juha "Volt" Vainion olessa nuori, ketsuppi maksoi tonnin ylimääräistä per makkara, niin a) ei kiinnosta b) aikakaudesta riippumatta kämäistä maksaa ketsupista ekstraa c) kiinnostaa vielä pikkaisen vähemmän kuin äsken.
"Lucky that my lips not only mumble
They spill kisses like a fountain
Lucky that my breasts are small and humble
So you don't confuse them with mountains"
Shakira: Whenever, wherever
Minusta ei kuulosta mitenkään erityisen romanttiselta, jos huulet syöksee suukkoja kuin suihkulähde. Herkkyyden sijasta minulle tulee mieleen jotain tämän kaltaista:
Itse pitäisin onnekkaampana sitä, jos ne huulesi vain mumisisivat. Kuka mistäkin tykkää.
"Onneksi rintani ovat pienet, niin et sekoita niitä vuoriin, hihi" on eräs idioottimaisimmista pätkistä lyriikkaa, mihin olen koko elämäni aikana törmännyt. Voin ihan rehellisesti sanoa, että en ole elämäni aikana minkään kokoisia rintoja sekoittanut vuoriin. Enkä minkään kokoisia vuoria rintoihin. Ne ovat vaan jotenkin niin... erilaisia.
Mitä tuolla nyt yritetään edes sanoa? Olen hyvä juuri tällaisena? Olen tyytyväinen itseeni? Jotenkin kuulostaa aivan päinvastaiselta. Vai miten tulkitsisitte, jos joku mies kirjoittaisi vastaavat lyriikat:
"Onneksi penikseni on kauheen pieni,
niin et sekoita sitä puutarhaletkuun"
Christos Mylordos: Whatever, ihan sama
"Ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon
ja se minua niin ravistaa
Ja tämä hetki saa minut pian aivovaurioon"
Dingo: Autiotalo
Neuman, tuo suomenkielen arkkivihollinen, on jälleen vauhdissa (tai kolmekymmentä vuotta sitten, mutta joka tapauksessa). Hän kohtelee kielioppiamme yhtä hellästi kuin ISIS-taistelija vääräuskoista. Dingolla oli kaiken kaikkiaan kauheita sanoituksia, jotka useasti minua niin ravistaa.
Muistan, kuinka jo pienenä kuullessani tämän kappaleen ensimmäistä kertaa minua ihmetytti tuo "minua niin ravistaa". Miksi käsi kädessä kulkeminen ravistaa? Saako kertojaääni jonkin kohtauksen? Eikö tuollainen ravistelu kävellessä näyttäisi aika tyhmältä? Miten tyttö uskaltautuu autiotaloon tärisevän ihmisraunion kanssa? Kannattaisiko ennemminkin soittaa paikalle poliisi ja/tai ambulanssi? Etenkin, jos joku on välittömässä lähitulevaisuudessa saamassa aivovaurion?
Anteeksi, jos joku on saamassa aivovaurioon. Vähän niin kuin tupakoiminen voi saada minut keuhkosyöpään. Tai kompastuminen mummon lonkkamurtumaan. Tämä giljotiini saa minut pian dekapitaatioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti