Minusta on jotenkin hienoa, miten jotkut ihmiset tekevät parhaansa, että ikävästä asiasta saataisiin vielä pikkaisen kurjempi. Iloinen hymy lappuliisan huulilla, kun hän näkee auton omistajan palaavan juuri sekunnin liian myöhässä välttääksen sakkolapun. Ihmiset, jotka sanovat kaatuneelle "mitäs löytyi". Keskitysleirille saapuessasi huomaat paikan olevan täynnä natseja. On muuten ollut erikoisen paljon natsivitsejä tässä joulukalenterissa. Eipä voi ihan jokainen joulukalenteri sillä kehuskellakaan!
Kuka pitää aamuherätyksistä? Kuka pitää siitä, että sinun on herättävä niin aikaisin, että sinun on käytettävä herästyskelloa? Ehkä jotkut, mutta itse en näihin henkilöihin kuulu. Tätäkin tapahtumaa on onnistuttu pahentamaan herätyskelloilla, jotka pitävät jotain "hauskaa" ääntä. Haluan purkaa traumojani kolmesta hirveimmästä.
Hirvittävien herätyskellojen klassikko on tietysti moottoripyörä. Kukapa ei haluaisi herätä siihen, kun 600 kuutioinen moottori pärähtää käyntiin korvan vieressä! En muuten tiedä mitään moottoripyöristä. Enkä moottoreista. Miksei saman tien lehtipuhaltimen ääni herätyskelloon! Oman kokemukseni perusteella molempiin on yhtä raastavaa herätä. Miksei siis tekisi näistä silloin tällöin tapahtuvista ärsytyksistä jokapäiväisiä! Ai niin ja yleensä moottorinpyörän ääniä seuraa surkea versiointi Born to be wildista tai muusta "rankasta" biisistä. "Lainausmerkit" ovat kivoja.
Sitten on se muumikello, joka väittää heti aamusta, että ihana päivä tänään on. Ei ole. En voi sietää tuollaista valehtelua heti aamusta. Muutenkin kamalaa, että joku puhuu sinulle heti aamusta. Useimmiten en ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin ainakaan kykene ihmisten väliseen kommunikointiin.
Kaikkein pahin herätyskello, johon itse olen törmännyt, on hevonen. Siis se on hevosen näköinen ja pitää hevosmaisia ääniä, ei oikea hevonen. Koppotikoppotikoppotikoppotikoppoti IIIHAHAAA! Kuulen sen edelleen helvetillisen laukan korvissani ja se raastaa sieluani. Aikoinaan olin rippileirillä isosena ja eräs taistelutovereistani oli ottanut kyseisen helvetinkoneen aamujamme piristämään. Kuvitteli varmaan olevansa hauskakin. Hauskuus ja huumori loppui, kun viimeisen ja huonosti nukutun yön jälkeen tämä herätyskellojen patemustajärvi aloittaa mekkalansa. Ääni vain jatkuu ja jatkuu. Lopulta tajuamme, että kyseinen herrasmies ei ole edes nukkunut huoneessamme, mutta kuitenkin jättänyt herätyskellonsa meidän iloksemme. Että kiitos siitä! Ei sillä, että edelleen kantaisin kaunaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti