Masokistin joulukalenteri - Luukku 7

Myönnän, että on ehkä hieman urponaattoria inhota jotakin, mitä et ole koskaan suostunut katsomaan. Saati, että tässäkään tapauksessa olisin millään tavalla lähelläkään kohdeyleisöä. Olen taas niin kaukana kohdeyleisöstä, että on ihme, että asutamme samaa planeettaa. Kaiken kuulemani ja näkemäni perusteella Twilight on kuitenkin jotakin jonka katsominen kiinnostaa lähestulkoon yhtä paljon kuin Hottisten katsominen kiinnostaisi. Itse asiassa monitorin takana olevan seinän katsominen kiinnostaa enemmän kuin Twilightin katsominen. Onpas muuten mielenkiintoinen seinä.

Missä olinkaan?

Mitä tiedän Twilightista, niin ilmeisesti se on kertomus tunneongelmaisesta high school-tyttösestä, joka yrittää päättää, onko hänen pääasiallinen perversionsa kuolleisiin vai eläimiin sekaantuminen. Muutenkin hahmojen seksuaalinen elämä on kuulemani mukaan melko kieroutunutta. Satoja vuosia vanha kimallevampyyrisetä käy pokailemassa alaikäisiä koulutyttöjä. Ihmissusisetä taas päättää lopulta pokata tytön ja vampyyrin vauvan, kun ei kerran tyttö lämmennytkään. Yyyyööööh. Kuka oikein kirjoittaa tällaista kamaa? Mormoonit ilmeisesti.

Kaiken lisäksi Twilight tuntuu ankealta Buffy fan fictionilta. Siinä oli sentään teinin ja synkeän vampyyrivanhuksen romanssi vuosikymmen aikaisemmin. Buffyssä tuo ei ollut millään tavalla kipeää tai paheksuttavaa koska syyt. Koska Joss Whedon ei voi tehdä mitään väärin.

Monet elokuvista ja kirjoita kuulemani asiat vaikuttavat niin uskomattoman typeriltä, että pelkästään sen tiedostaminen, että joku on kirjoittanut noin idioottimaisia sanoja peräkkäin saa minut surulliseksi. Se, että miljoonat ovat lukeneet nämä kirjat ja katsoneet elokuvat, saa minut surullisemmaksi.

Kaikista urpoin kuulemani asia on viimeisen elokuvan loppu: eeppinen taistelukohtaus (niin eeppinen kun näistä aineksista saa), "sankarit" vetävät pahista turpaan niin, että tämän pää irtoaa ja sitten... paljastuu, että tämä kaikki oli vain pahikselle esitetty näky siitä, mitä tapahtuu jos tämä ei lopeta pahisteluaan. Näinpä tämä lopettaa pahistelun. Jos olisin katsonut tuon kohdan, olisin todella vihainen. Mitä. Hemmettiä. Ei noin voi tehdä. Eikö kukaan ole kertonut Stephen Moyerille, että "ja sitten hän heräsi"-lopetukset ovat kiellettyjä jo ala-asteella.

Kaikista eniten minua kuitenkin ärsyttää naispäähenkilö Bella Swan. Jo nimestä lähtien. "Nyt minä annan tälle ihanalle hahmolle ihanimman nimen ikinä!" Yöööööööö. Hahmo on kauhea roolimalli ei pelkästään tytöille, vaan ihmiskunnalle ylipäätänsä. Tärkeintä on elämässä on ilmeisesti löytää mies. Millään muulla ei ole väliä. Jos mies jättää, niin yritä itsemurhaa tai muuten vahingoittaa itseäsi. Se on toimiva ratkaisu miehen takaisin saamiseksi. Kuka tätä kamaa kirjoittaa! Mormoonit.

En myöskään kestä hänen näyttelijäänsä. Miten voikaan näyttää kaikissa elämäntilanteissa siltä, ettei mikään kiinnosta? Miten voi elää niin, ettei koskaan sulje suutansa kokonaan? Onko sinulla tunteita ollenkaan? Jos on niin voisitko näyttää niitä jotenkin? Ehkä näyttelijällä on jonkin vamma, ettei tunteet mene kasvoihin asti. Jos näin on, niin kylläpä minua sitten nolottaa! Muutenkin näyttelijäsuoritukset ovat sitä tasoa, että mietityttää miten paljon ketään näiden tekeminen kiinnosti.

Ai.

Olisipa hienoa nähdä Bella Swanin (raah) selfieitä: konsertissa "kohtatuleekakka"-ilmeellä, syömässä ystävien kanssa "enolekakannutviikkoon"-ilmeellä ja kakalla "kakkakakkakakka"-ilmeellä. Koska en näihin kuviin päässyt käsiksi, päätin kokeilla toiseksi parasta vaihtoehtoa. Eli ottaa nuo kuvat itse.

Juuri herännyt :)

Suihkunraikkaana ;)

Joululahjoja ostamaan! Olen niin onnellinen :D

Melko hyvää Kristen Stewardess-tulkintaa vaikka itse sanonkin! Hyvän näköistä touhua!

Kuten mainitsin, en ole mitään Twilightia ikinä nähnyt tai lukenut. Jos koet, että olen tehnyt tästä johtuvia virheitä juonikuvauksissa ja haluat niistä huomauttaa, niin älä. Sen sijaan mene talosi pimeimpään nurkkaan, istu siellä hetki ja mieti elämääsi.