Olimme muistini mukaan vaimon kanssa kipeinä ja halusimme oloon sopivaa kevyttä viihdettä. Päätimme katsoa Frozenin, koska sitä oltiin mahdottomasti kehuttu internetin pimeimmissä syövereissä. Tämä osoittautui jäätäväksi virheeksi. Olo oli kahta kauheampi, sillä nyt pahoinvointi ulottui fyysisen olemukseni lisäksi mieleen, sieluun sekä moraaliin. Frozen on huonoin näkemäni Disney-elokuva.
Ihan kuin elokuvassa vähän yritettäisiin nauraa disney-kliseille, kuten minuuteissa tapahtuville rakastumisille, mutta suurimman osan aikaa kliseet jyräävät kaiken alleen. On hassulla tavalla kömpelö päähenkilö (jonka persoonallisuus on sama kuin kaikkien aiempien vastaavien päähenkilöiden), hauskaa mykkää eläinsidekickiä (jonka persoonallisuus on sama kuin kaikkien aikaisempien mykkien eläinsidekickien. ihmeellinen mykkä eläin) on hassua kinastelua selkeästi toisiinsa vetoa tuntevien välillä.
Tätä elokuvaa katsoessa tuntee nähneensä tämän kaiken niin monta kertaa aiemmin. "Yllättävä" pahis oli juuri niin yllättävä kuin "heittomerkeistä" voi päätellä. Totta, aina ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Jotkin äärimmäisen kliseiset toimintaleffat voivat olla erinomaisia. Silloin on kuitenkin kliseillä pidettävä jollain tapaa hauskaa. Frozenissa kaikki on todella väsynyttä.
Kaikista pahinta oli se helvetin lumiukko. Ei siis kiroillen, vaan uskon rehellisesti, että pahuuden voimilla oli jotain tekemistä sen luomisen kanssa. Niin tarinan sisällä kuin oikeassa maailmassakin. Ei tuollaista voi luoda kuin paha tahto. Lumiukkeli oli ärsyttävin cgillä väkerretty hahmo sitten Jar Jar Binksin tai Adam Sandlerin. Saman tien luomuksen tullessa ruutuun aloin toivoa ikuista kesää. Voisiko huonosta, epäonnistuneen ärsyttävästä ja ärsyttävän epäonnistuneesta huumorista määrätä jonkinlaisen sakko/ruoskimisrangaistuksen? Joka ikinen rivi dialogia on kidutusta. Tarkemmin ehkei minun kannata tuollaisia rangaistuksia ehdottaa. En enää uskaltaisi julkaista tekstiä Tai puhua julkisesti. Tai ollenkaan.
Vanhoja Disney-perinteitä noudattaen Frozen on musikaali. En muista ainuttakaan biisiä. Success! Muistan, että ne olivat mitäänsanomattomimpia nuottien jonoja sitten viimeisimmän In Flames-levyn. BOOM!
Tietysti valehtelen. Let it go on ihan tarttuva biisi ja sen olin kuullut jo aikaisemmin, koska se oli aiheuttanut mölyä jenkkien homoavioliittoa vastustavien joukoissa. Biisi kaikesta päätellen kertoo siitä, että näille toisten avioliittoja vastustaville laulajatar haluaa sanoa että antakaa nyt jo olla. En tiedä. En kuunnellut niin tarkkaan.
Kunpa se jääprinsessa olisi ollut päähenkilönä. Se olisi voinut olla mielenkiintoinen elokuva! Supervoimia! Juonittelua! Itsensä löytämistä! Voimien väärinkäyttöä! Toki nuo elementit ovat ovat mukana edelleen, mutta nyt nämä kerrotaan sisaren näkökulmasta. Sisaren jolla ei ole jäävoimia. Kuka tämän päätöksen teki?! Sisar on tylsin päähahmo. Hassulla tavalla tylsin. Tarkoitan tuolla, että sisar on hassu vain käsikirjoittajan mielestä. Jos hänenkään. Minun mielestä hahmo oli tylsä.
Niin sitten oli ne peikotkin. Niistä minulla ei ole muuta sanottavaa kuin hohhoijjaa. Itse asiassa siihen voikin tiivistää mielipiteeni elokuvasta.
Hohhoijjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti