Biisivihaamo: Huonon musiikin tammikuu - osa 5.

Päivä 12. Älä Lauri huuda. Tosi epämiellyttävän kuuloista tuommoinen. Voi myös laulaa nätistikin. Nyanssit musiikissa on ihan siisti juttu. Ihan vain näin vinkkinä tällaisia juttuja heittelen.
Joskus aikoinaan mietin kuunnellessani Niskalaukauksen Lintua, jossa lauletaan "Hän vielä jatkaa kyyneleet silmissään sanaa jokaista painottaen", että tuollainen joka sanan painottaminen on varmaan todella typerän kuuloista. Tämän biisin säkeistö todisti hypoteesini oikeaksi. Muutenkin erinomaisen höhlän kuuloista, kun TÄHKÄ HAUSKASTI RIMMAA KUN MIE KATTELEN GIMMAA KUN SE KÄVELEE HIMMAA! 

Sanoituksista en ymmärtänyt mitään. Kovasti niissä tähti säihkyi ja syyskuulla oli oma kyy ja se kyy teki varmaan jotain asioita. Useat minua vanhemmat ihmiset ovat sanoneet, että esim. Elonkerjuuta oli mukava kuunnella kun "sillä Tähkällä on niin jännät sanoitukset". En tajua. Onko Tähkä AW Yrjänä keski-ikäisille? Vai onko AW Yrjänä AW Yrjänä keski-ikäisille?

Kun Lauri lähti Elonkerjuusta olin kovin surullinen. Pelkäsin, että kohta tätä kamaa soittavia porukoita on kaksi. Pelkoni osoittautui aiheelliseksi. Nyky-Elonkerjuulle voi antaa tosin plussaa siitä, että siinä ei laula Lauri Tähkä. Tähkän omassa musiikissa sitä etua ei taas ole.

Biisistä ei voi oikein muuta enää sanoa. Säkeistön suorastaan surrealismiin yltävää luokattomuutta lukuunottamatta biisi on melko mitäänsanomaton. Ihan kivat jouset ja puhaltimet.

Lisäksi Tähkä on hassun näköinen

Päivä 13. Otan takaisin kaiken pahan, mitä sanoin Bon Jovista. No en edes ota, mutta myönnän, että kaikki sanomani sopii paljon paremmin Creediin. Tosin Creedilta puuttuu kaikki se vähäkin "hyvä" ja "meininki" mitä Bon Jovilla on.

Miten on mahdollista tehdä lapsen syntymästä vielä limaisempi balladi kuin esim. Always? Saavutus myös se, että "sentimentaalisella" tulkinnallaan laulaja saa rivin "I close my eyes and begin a prayer" kuulostamaan kornilta jopa papin korvaan.

Aina tähän tyyliin laulavien kaverien kohdalla heitetään hauskaa herjaa, että laulaa kuin olisi kuuma peruna suussa. Eipä sitä voi tälläkään kertaa välttää. Creedilllä on pahin perunasuu mitä tiedän. Kun laulu alkoi, niin voin myöntää, että minulta pääsi spontaani "prrrfftff"-repeäminen. Epätodellisen kuuloista.

Jos epäilette tätä perunahommaa, niin kokeilkaa itse. Varoitus: älkää laittako kuumaa perunaa suuhun. Sen sijaan kuvitelkaa, että teillä on sellainen suussa ja sanokaa: "Wot ooms wood oopoon". Onnittelut, voisitte toimia Creedin laulajana. Jälleen ilmainen vinkki laulajalle: maailmassa on muitakin vokaaleja.

Video oli hulvaton ja se oli ainakin minun mielikuvissa hilpeällä tavalla ristiriidassa lyriikoiden kanssa. Tässä videon tarina, niin kuin minä sen ymmärsin. Laulaja on kuullut saavansa lapsen. Tästä hämmentyneenä hän lähtee pellolle mylvimään. Virheen hän tajuaa tehneensä meteorisateen alettua. Syntyykö sieltä antikristus? Ehkä ei, mutta tornista päätellen lapsen syntymä liittyy jotenkin Dark Lord Sauronin heräämiseen. Mies saa tarpeeksensa ja päättää paeta vastuuta. Hän lyö kellolla lattiaan reiän ja pakenee siellä olevaan maanalaiseen tunneliin koska syyt. Siellä hän päättää hukuttaa itsensä. Viime hetkellä hän muuttaa mielensä ja päättää, että kyseessä olikin upotuskaste. Hän lähtee tekemään lähetystyötä Keski-Maan vuorille mahdollisimman kauas perheestään. Parempi kuin Hobitit.

Päivä 14. Kun saavutin teini-iän, alkoivat kiinnostaa sekä tytöt että raskas musiikki. Alkuun olin molempien suhteen melko hakusessa. Todisteena siitä on se, että olen omistanut Limp Bizkitin levyjä. Chocolate starfish and hotdog flavoured water-levyn ilmestymisen jälkeen kuitenkin tajusin, että Bizkit on aika huonoa musiikkia. Onpa muuten typerästi nimetty levy. Melkein hävetti pelkästään tuon nimen kirjoittaminen. Lukemani mukaan levy on nimetty laulajan ruuminosan mukaan. Päätelkää itse minkä. 

Iso ongelma yhtyeessä on Fred Durstin laulu. Osaahan hän pikkaisen laulaakin, mutta suurimman osan aikaa hän ei viitsi. Kuuntelen monia bändejä joissa laulutulkinta on aggressiivisemmasta päästä, ei kyse ole siitä. Durst on ottanut asiakseen hoitaa tonttinsa suurimmaksi osaksi vinkumalla ärsyttävästi. Onko se räppäämästä? Onko se laulamista? En tiiä. Joka tapauksessa minulle se tuo vahvasti mieleen Nostalgia Criticin tulkinnan Robinin puheesta. Laitan linkin kommentteihin.
Biisin kertsi kertoo hyvin minkälaisesta musiikista on kyse: "LAALAA LALALALAA F-CK! LAALAALALALALAA F-CK!" Kapinoiville lapsille suunnattua "rankkaa" musaa. Kapinan tasosta kertovat sensuroidut kirosanat ja keskisormet. Rebell Yell.

Muuten biisi on... jotakin. Kirjoitin alkuksi "ihan jeppis kamaa", mutta se olisi ollut liioittelua. Biisi on. Olisi Bizkitillä ollut huonompiakin biisejä, mutta valitsin tämän, koska tuo kertsi niin kivasti tiivisti bändin olemuksen. Tässä biisissä on sentään puolirokkaava riffi väliosassa ja alussa piristävä komppi.